Hengitys- ja stressiongelmat

Hengitys-ja stressivaivoja voi hoitaa kaikilla hoitomuodoillani. Ota yhteyttä, niin voimme miettiä juuri sinulle sopivan tavan helpottaa ongelmia.

Olen keväällä 2015 käynyt Maila Sepän ja Minna Martinin koulutuksen: "Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena".

Sitä ennen olin jo tutustunut ja käyttänyt työssäni Buteyko-menetelmää, joka on aikanaan kehitetty astmapotilaille, mutta siitä saavat apua monet muutkin.

Teen hengitysohjausta yksilö- ja ryhmähoitoina. 

Hengityskoulu, hengityksen ohjaus sopii stressaantuneille, uupuneille, jännittäjille, masennus-, ahdistus- ja pelko-oireisille. Siitä on usein hyötyä myös unihäiriöisille, kivuista kärsiville sekä astmaa tai muuta hengityselinsairautta potevalle.

Hengitykseen liittyvät ongelmat ovat yleensä ylihengittämistä (hyperventilaatio) tai hengityksen pidättelyä. Molemmat haittaavat ihmisen normaalia toimintaa.

Hengityksen ohjauksessa harjoitellaan oman hengityksen - ja sitä kautta koko kehomielen - rauhoittamista luotettavan terapeutin kanssa. Terapia sisältää kokemusten havainnointia ja niistä keskustelua, itselle sopivan hengitystapan kokeilemista sekä erilaisia liikeharjoituksia, jotka auttavat avaamaan omaa hengitystapaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Epätasapainossa oleva hengitys voi vaikuttaa esimerkiksi seuraaviin asioihin:

1. Hengitys

Hengästyneisyys, hengityksen vinkuminen, ahdistava tunne rinnassa, hengitysteiden allergiat, voimakas aivastelu, limaisuus, tukkoinen tai vuotava nenä, voimakas haukottelu tai huokailu, toistuvat poskiontelo- keuhkoputken- ja muut hengitysteiden tulehdukset, yskä, kuorsaaminen, astma.

2. Hermosto

Huimaus, pyörrytys, keskittymiskyvyn puute, ylivilkkaus, tunnottomuus, pistely ja kylmyys etenkin käsissä ja sormissa ja usein kasvoissa, liiallinen hikoilu, päänsärky, migreeni. Usein oireina myös muistihäiriöt tai tajuttomuus.

3. Sydän ja verenkierto

Sydämen tykytykset, muljahtelut, rytmihäiriöt, kivut rinnan alla, korkea verenpaine.

4. Psyyke

Eri asteinen ahdistus, jännitys, pelkotilat, masennus, ärtyneisyys, stressi, paniikkihäiriöt.

5. Ruoansulatus

Vatsan turvotus, röyhtäileminen ja ilmavaivat, ripuli, ummetus, lisääntynyt kolesterolin tuotanto.

6. Yleisesti ja uniongelmat

Suun kuivuminen, nopea väsyminen, unettomuus, uniapnea, yleinen heikkous ja krooninen uupumus, painajaiset, kutina, hikiset kämmenet, lisääntynyt virtsaamisen tarve, vuoteenkastelu tai tarve käydä vessassa öisin, yleinen heikotus ja krooninen väsymys.

Hengityksestä toisen ohjaajani kertomana:

Lähde: psykologi, psykofyysisen hengitysterapian kouluttaja Minna Martin

Hengitys on olennainen itsesäätelyn keino ja inhimillisen vuorovaikutuksen työkalu. Ihminen oppii sopeutumaan ympäristöönsä yksilöllisten hengitysmallien avulla. Lapsuusaikana opimme hengittämään niin, että hengitys suojelee, jos esim. tarpeisiin ei vastata. Vähitellen aikuistuessaan ihminen oppii jopa 20–30 hengitystapaa eri tilanteita varten. Jos hengitys alkaa häiriintyä, voi erilaisia hengitystapoja kehittyä vielä lisää.

Evolutiivisesta näkökulmasta hengissä selviäminen on edellyttänyt reagoimista ulkoisiin uhkiin hengityksen avulla. Kun hengitys kiihtyy, suorituskyky nousee hetkellisesti ja kehomme on tällöin sympaattisessa, stressihormonien täyttämässä tilassa. Hengitys reagoi kuitenkin myös sisäisiin uhkiin, esimerkiksi tunteisiin, joiden syytä ihminen ei tiedosta ja joita hän ei pysty aktiivisesti käsittelemään.

Joskus hengityksen automaattinen muuttaminen on yritys selviytyä mielen sisällä liian uhkaavaksi koetusta tunteesta. Silloin hengityksen aiheuttamat fyysiset oireet peittävät alleen reaktion todelliset, psykologiset syyt. Jokainen hengittää ainakin ajoittain epätasapainoisesti, ja yleensä tilanne normalisoituu ennen kuin asian ehtii tiedostaa.

Epätasapainoisen hengityksen kroonistuessa, esimerkiksi pitkittyneessä stressitilassa elimistö tottuu jatkuvaan ylihengittämiseen. Koska tällöin myös ns. apuhengityslihakset osallistuvat jatkuvasti hengitykseen, ylihengitys kuormittaa kehoa. Pallealihaksen krooninen jännitystila voi osaltaan olla aiheuttamassa myös suolisto-ongelmia (esim. ummetusta) sekä sydän- ja verenkiertoelimistön oireita. Tätä noidankehää on vaikea katkaista, varsinkin jos ihminen ei tiedosta hengityksen tärkeää roolia kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Epätasapainoisen hengityksen tunnistaminen auttaa oivaltamaan tärkeää tietoa itsestä, omasta elämänhistoriasta sekä olemassa olevista sisäisistä voimavaroista.